B! Ihminen ja hänen ruumiinsa
Annie Besant
86 sivua
Ihminen voi suhtautua ja suhteutua ruumiiseensa lukemattomin tavoin. Itseasiallisestihan jo vaikkapa oman maallisen vartalonsa kutsuminen ruumiiksi voi tuoda pohdintoihin muassaan kalman tuulahduksen. Huomioimmepa moisia kielellisiä yksityiskohtia tahi emme, olemme kuitenkin kukin koko ihmiselämämme ajan varsin tiiviissä yhteydessä oman kehomme kanssa, ja toisinaan tämän todellisuuden lähempi tarkastelu on aiheen.
Seuraavassa ruotimamme vuonna 1907 julkaistu kirja tarjoaa oivia oivalluksia itse kullekin oman ihmiskehonsa ymmärtämiseen, huoltoon ja kultivointiin. Kuten Annie Besant toteaa, ”ruumiit ovat ihmisen työkaluja” sekä että ”ruumiimme muuttavat jatkuvasti aineksiaan, jotka tulevat ja viipyvät hetken sekä poistuvat jälleen muodostamaan muiden ruumiiden osia ollen jatkuvassa muutoksessa ja vuorovaikutuksessa”. Besant käsittelee aihetta mahdollisesti oudonlaisesti, vaan selkeäsanaisesti ja ytimekkäästi, joten lainaamme häntä suoraan suorastaan ylenpalttisesti, pureutuen ensin ennemmin teoriaan ja sittemmin himpun myös käytännön jalostustoimiin.
Jalostuksen teoreettista taustaa
Alkeista on hyvä aloittaa, ja ”ensimmäinen huomioon otettava asia on se, että ruumis on meitä varten emmekä me ruumista varten. Ruumis on meidän käytettävissämme, mutta me emme ole sen käytettävissä”. Näin ollen onneksemme ”fyysisen ruumiin luonnosta johtuen siitä saadaan melko helposti palvelija tai työkalu”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”ruumista on jalostettava, parannettava ja muokattava se sellaisista ainesosista, jotta se parhaiten sopisi työvälineeksi fyysisellä tasolla ihmisen korkeimpia päämääriä varten. Kaikkea tuohon suuntaan pyrkivää on rohkaistava ja kehitettävä ja kaikkea vastakkaiseen suuntaan johtavaa on vältettävä. Sillä ei ole väliä, mitä toiveita ruumiilla voi olla ja mitä tapoja se on saattanut menneisyydessä omaksua. Ruumis on meidän ja sen täytyy työskennellä niin kuin me haluamme”. Toisin sanoen ”ruumis on elämäntapojemme luomus” ja ”voimme käyttää hyväksemme tätä erityispiirrettä”.
Fyysinen ruumis on siis mukautuvainen työkalu, jos vaikka ”ruumis tekee melkoista vastarintaa aiemmin omaksuttuja huonoja tapoja muutettaessa. Jos ruumis kuitenkin pakotetaan muuttumaan, jos sen tielle kasaamat esteet voitetaan ja jos se pakotetaan toimimaan ihmisen tahdon mukaan, alkaa se lyhyen ajan kuluttua itsestään toistaa sille määrättyä uutta toimintatapaa yhtä tyytyväisesti kuin se noudatti vanhaakin tapaa”. Tämä kehon taipumus tyytyväisyyteen rutiinien äärellä onkin olennaisen hyödyllinen vipuvarsi; ”tottumusta voidaan käyttää apuna yhtä hyvin kuin esteenä, ja ruumis antaa myöten ymmärtäessään, että sinä olet isäntä etkä aio sallia sitä, että käytössäsi oleva pelkkä työväline tekee tyhjäksi koko elämäsi tarkoituksen”.
Lisäksi ”ihminen, joka on tosissaan – ei puuskittain vaan vakavan peräänantamattomasti – voi edistyä miten haluaa, kun taas edistymisen haluamista teeskentelevä juoksee ympäri oravanpyörää monen tulevan elämänsä ajan”. Tähän liittyen Besant toteaakin, että ”jos ihmiset todella haluaisivat sitä, mitä väittävät haluavansa, olisivat ympärillämme olevat muutokset paljon nykyistä nopeampia. Ihmiset kuitenkin teeskentelevät niin voimakkaasti, että he pettävät itseään luulemaan olevansa tosissaan ja palaavat elämä toisensa jälkeen takaisin elämään samalla kehitystä jarruttavalla tavalla tuhansia vuosia. Sitten he jossakin tietyssä elämässään ihmettelevät, miksi joku toinen on tässä yhdessä elämässä edistynyt niin nopeasti heidän itsensä edistymättä lainkaan”.
Lopulta voimmekin ”nähdä paljon vaivaa ruumiimme hoitamisessa ja kieltäytyä määrätietoisesti likaamasta sitä, mutta elämme kuitenkin ihmisten keskellä, jotka ovat huolimattomia ja jotka suureksi osaksi eivät tiedä mitään näistä luonnon tosiasioista”. Erityisesti dystopiset ajat lisäävät ihmisten taipumusta sokeutua tosiasioilta, joten parhaillaan ruumiinpuhtaudelliset pyrkimykset ovat tosikoetuksella; ”emme voi kulkea minkään kaupungin kaduilla tuntematta inhoa joka käänteessä. Mitä enemmän jalostamme ruumistamme, sitä herkemmäksi fyysiset aistimme tulevat, ja sitä enemmän meidän täytyy kärsiä nykyisen kaltaisen karkean ja eläimellisen kulttuurin vallitessa”. Besant kuitenkin vakuuttaa lohdullisesti, että ”mitä päättäväisemmin kieltäydymme päästämästä ruumiiseemme mitään epäpuhdasta, sitä paremmassa suojassa olemme ulkoapäin tulevilta hyökkäyksiltä”.
Besant puhuu jalostuksen puolesta, sillä ”minän toiminta estyy, jos huono terveys rasittaa tai vääristelee sen työkalua”. Hänen mukaansa ”meidän tulisi siis tarkoituksella ryhtyä rakentamaan ruumista, joka olisi terve, hienosti muodostunut, hienostunut ja herkkä ja joka automaattisesti karkottaisi kaikki pahat vaikutukset pysyen samalla alttiina kaikelle hyvälle. Meidän tulisi kaikista ympärillämme olevista asioista valita ne, jotka johtavat tuohon päämäärään tietäen, että tehtävä voidaan saattaa päätökseen ainoastaan vähitellen, mutta työskennellen kärsivällisesti ja vakaasti tuo päämäärä mielessämme”. Näinpä kannattanee käyttää omaamansa oiva ”mahdollisuus puhdistaa kiinteä ruumis ja tehdä siitä sopivampi käyttöväline siinä asustavalle ihmiselle”.
Ruumiinjalostustoimet käytännössä
Käytännössä jalostustoimiin sisältyy erityisesti kehon ruokinta valiovaihtoehdoilla, sillä ”kiinteän ruumiin puhdistaminen perustuu siihen, että valitaan harkitusti ne osaset, joista sen halutaan koostuvan. Ihminen antaa sille ravinnoksi niin puhtaita aineksia kuin on mahdollista saada hyläten epäpuhtaat ja karkeat aineet. Hän tietää, että hänen ruumiiseensa piittaamattoman elämäntavan seurauksena muodostuneiden ainesten poistuminen luonnollisen muutoksen myötä vie vähintään seitsemän vuotta – vaikka prosessia voidaankin melkoisesti nopeuttaa – ja hän päättää olla keräämättä siihen enää mitään epäpuhdasta”.
Mikäli moinen kalskahtaa hillittömältä itsekontrollilta, todettakoon että ”itse asiassa ruumis ei pitkällä tähtäimellä paljoakaan välitä siitä, mitä sille annat, kunhan vain annat sille ravintoa, joka pitää sen terveenä, jolloin se mukautuu lyhyessä ajassa mihin tahansa valitsemaasi puhtaaseen ja ravitsevaan ruokaan”. Tämän selittää kehon itsetoimivuus, jonka johdosta se lakkaa ”pian pyytämästä sellaista, mikä siltä jatkuvasti kielletään, joten jos olet välittämättä sen vaatimuksista saada karkeampia ruokalajeja, alkaa se pian tuntea vastenmielisyyttä niitä kohtaan. Aivan samoin kuin edes jokseenkin normaali makuaisti kavahtaa inhosta pilaantunutta lihaa maistaessaan, samoin puhdas makuaisti kapinoi kaikkia karkeita ruokia vastaan”. Tunnistamme toki puhtaan ravinnon metsästämisen ja keräämisen olevan nykyisin varsin vaikeaa, vaan tämähän on korkeintaan hidaste.
Lopulta ihminen lisätessään puhtaita ainesosia ”muodostaa ruumiiseensa puolustajajoukon, joka hävittää kaikki vahingolliset ainekset, jotka voivat joutua siihen ilman hänen suostumustaan” hänen edelleen vaaliessa ”ruumiinsa puhtautta aktiivisella tahdollaan”, suojellen näin ”ruumistaan niiltä hyökkäyksiltä, joille se on alttiina eläessään kaikenlaisella epäpuhtaudella kyllästetyssä ilmapiirissä”. Sillä, kuten Besant huomauttaa, ”tavallinen ihminen antaa ruumiinsa muodostua miten sattuu saatavilla olevista aineksista välittämättä lainkaan niiden luonteesta vaan ainoastaan siitä, että ne ovat hänen haluilleen maukkaita ja mieleisiä, ja piittaamatta siitä, soveltuvatko ne valmistamaan puhtaan ja ylevän asuinsijan Itselle, ikuisesti elävälle, todelliselle ihmiselle”.
Valitettavan useinpa siis ”tavallinen ihminen ei kiinnitä minkäänlaista huomiota näihin osasiin niiden tullessa ja mennessä eikä valitse tai hylkää mitään, vaan antaa kaiken muodostua ruumiissaan miten sattuu aivan kuin huolimaton muurari, joka ei poista talonsa rakennusaineiden joukosta kaikenlaisia jätteitä, kuten mutaa, hiekkaa ja lastuja”. Vaan Besant muistuttaa, että ”et kehity koskaan, jos et pyri elämään korkeimpien saavutettavissasi olevien periaatteiden mukaan ja jos sallit himoluonnon estää edistymisesi”. Huvittavanakin esimerkkinä hän huomauttaa, että ”jos epäpuhtaan ravinnon hylkäämisestä maksettaisiin miljoonan punnan palkkio vuoden lopussa, miten pian häviäisivätkään vaikeudet ja löydettäisiin keinot pitää ruumis hengissä ilman lihaa ja viiniä! Kun sitten korkeamman elämän mittaamattoman kalliit aarteet ovat tarjolla, ovat vaikeudet ylitsepääsemättömiä”.
Ihmisruumis todella on tapojensa orja, joten nämä orjuuttajat kannattaa koulia hyvin. Kuten helposti huomaamme, ”täysikasvuinen ruumis on tottunut vaatimaan tiettyjä asioita, mutta lapsen ruumis ei luonnostaan vaadi näitä aineita, joista täysikasvuiset ruumiit nauttivat”. Lisäksi voimme todeta, että lapsi- ja vauvaihmiset saavat valtavasti vaikutteita aikuisilta. Besant kirjoitti reilu vuosisata sitten, että ”ellei lapsen fyysinen perinnöllisyys ole erittäin huono, kavahtaa hän lihaa ja viiniä, mutta hänen vanhempansa pakottavat hänet syömään lihaa ja antavat hänelle laseistaan pieniä siemauksia viiniä jälkiruoan aikana, kunnes lapsi oman jäljittelykykynsä ja muiden painostuksen johdosta on kääntynyt pahoille teille”. Kenties viini jää lapsille suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa tarjoilematta, vaan liha lienee edelleen monissa kotimaisissa kodeissa tärkeässä roolissa ruokavalion osana.
Ruumiin henkistä taustaa
Käytännössä ihminen astuu ensimmäisen askelen kohti joogan harjoittamista, kun hän ”päättää puhdistaa ruumiinsa ja tehdä siitä Itsen työskentelyyn sopivan välineen”. Joogaharjoitukseen valmistautuminen kun riippuu ruumiin puhdistamisesta – ”ei tietenkään koko valmistautuminen, mutta tärkeä osa siitä”. Kuten Besant toteaa, ”mikään ihmisen ainoastaan fyysiselle ruumiilleen tekemä asia ei tee hänestä tietäjää tai pyhimystä. On kuitenkin totta, että koska ruumis on käytössämme oleva työkalu, on sen tietynlainen hoitaminen välttämätöntä, jotta voisimme kääntää askelemme kohti Polkua. Pelkkä ruumis ei koskaan vie meitä tavoittelemiimme korkeuksiin, kun taas ruumiin laiminlyönti vie meiltä mahdollisuuden edes pyrkiä noihin korkeuksiin”. Tätä selittää pitkälti se, ”että kiinteä ruumis ja sen eetterinen kaksoispuoli muuttuvat yhdessä laadultaan, joten pyrkijän jalostaessa harkitusti ja tietoisesti kiinteää ruumistaan seuraa eetterinen kaksoispuoli sitä hänen tietämättään ja ilman mitään lisäponnistuksia”.
Onkin niin, että ”ennemmin tai myöhemmin täytyy jokaisen meistä aloittaa työ. Ennemmin tai myöhemmin kyllästyy jokainen alemman luonnon tuntemuksiin ja aistien tyranniaan. Silloin ihminen ei enää suostu alistumaan, vaan päättää murtaa vankeutensa kahleet”. On muistettava myös, että ”ihmisen elämä on jatkuva ja katkeamaton. Hänen maalliset elämänsä eivät ole erillisiä, vaan liittyvät toisiinsa”. Tästä luonnollisesti seuraa, että ”puhdistumisen ja kehittymisen tapahtumasarjat ovat myös jatkuvia ja niitä täytyy jatkaa useiden peräkkäisten maaelämien aikana”. Ja Besant toteaa lisäksi olevan totta, ”että monta epämiellyttävää tuntemusta nousee esiin, sillä maailmamme tekee karkeaksi siinä asuva ihmiskunta. Toisaalta kuitenkin paljastuu ihania asioita, jotka korvaavat satakertaisesti kohtaamamme ja voittamamme vaikeudet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi sellaiset ruumiit turhamaisuuden tai nautinnon itsekkäitä tarkoituksia varten, vaan jotta voisimme käyttää näitä ruumiitamme laajemman palvelemisen välineinä”. Ulkoisten pyrkimystemme arvon määritteleekin jälleen sisäiset määreemme.
Ruumiin jalostamisen seurauksena ”fyysinen elämä alkaa saada oikeat mittasuhteet eikä mikään siinä tapahtuva voi vaikuttaa ihmiseen niin kuin silloin, kun hän ei vielä tuntenut täydellisempää, rikkaampaa elämää. Mikään, mitä kuolema voi tehdä, ei voi koskettaa häntä joko hänessä itsessään tai niissä, joita hän haluaa auttaa”. Ruumiista tuleekin siis eläväinen puolustusmekanismi maallisissa myrskyissä, kun ”maaelämä saa oikean paikkansa inhimillisen toiminnan pienimpänä osana eikä se voi enää koskaan olla niin synkkä kuin se oli aikaisemmin, sillä korkeampien maailmojen valo paistaa sen pimeimpiinkin sopukoihin”.
Kaikki elämämme ovat yhteydessä toisiinsa eikä yhtäkään niistä voida irrottaa niistä, jotka ovat olleet sitä ennen tai tulevat sen jälkeen. Todellisuudessa meillä on vain yksi elämä, jossa elämiksi kutsumamme asiat ovat todellisuudessa vain päiviä. Emme koskaan aloita uutta elämää tyhjältä paperiarkilta, jolle kirjoittaisimme täysin uuden tarinan, vaan aloitamme uuden luvun, jonka täytyy jatkaa vanhaa suunnitelmaa. Emme voi päästä eroon edellisten elämien karmasta kulkemalla kuoleman läpi aivan kuin emme myöskään yön nukkumalla pääse eroon tekemistämme taloudellisista sitoumuksista. Jos teemme tänään velkaa, emme pääse siitä eroon huomenna, vaan maksuvaatimus on voimassa, kunnes velka on maksettu.
Annie Besant
Kysymys kuuluukin: ”Miksi siis tosiaankin jatkaisimme orjuuttamme, vaikka vallassamme on lopettaa se minä hetkenä tahansa?” Tottahan toki ”ainoastaan me itse voimme sekä vangita että päästää itsemme vapaiksi. Meillä on valinnanvapaus ja tahdonvapaus, ja koska me kaikki tulemme jonain päivänä olemaan yhdessä korkeammassa maailmassa, miksemme alkaisi välittömästi murtaa kahleitamme ja vaatia jumalallista perintöoikeuttamme?” Besantin mukaan ”ryhdymme siihen heti kun päätämme tehdä alemmasta luonnostamme korkeamman luontomme palvelijan ja kun tällä fyysisen tietoisuuden tasolla alamme rakentaa paremmanlaatuisia ruumiita sekä koetamme toteuttaa noita ylevämpiä mahdollisuuksia, joihin meillä on jumalallinen oikeus ja joita voi heikentää vain sisimmässämme vaikuttava eläin”. Riemastuttavaa ruumiinjalostusta itse kullekin, Namaste.
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Jacques Derrida; Eläin, joka siis olen
Caroline Myss; Hengen anatomia
Juhani Seppänen; Hullu työtä tekee
Wayne Dyer; Hyväksy itsesi, uskalla elää!
Rudolf Steiner; Ihminen elävän hengen kuvana
Arthur Schopenhauer; Kuolema ja kuolematon
Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg; Me & muut eläimet
Joe Dispenza; Plasebo: Lumevaikutuksen teho
Dr. Joshua David Stone; Sielupsykologia
Timo Klemola; Taiji: liikettä hiljaisuudessa – hiljaisuutta liikkeessä
Alan W. Watts; The Book: Keitä me olemme
Daniel Goleman; Tunneäly: Lahjakkuuden koko kuva
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Tekstiä somistava Dr. Stonen lainaus löytyy kirjastaan, Sielupsykologia, joka kannattaa lukea jopa lukemattomia kertoja!
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
