B! Ihmiskieli on kumma kapistus ja tutkimuksen saralla aiheeseen tarkemmin syventyneet voivat tarkastella esimerkiksi kieliasenteita tai -ideologioita, joista jälkimmäiseen uppoudumme seuraavassa lyhköisesti. Kieli ei ole viatonta ainesta millään määrein ja tämänhetkisen ympäristönsä haastavan ihmiselon voisi nähdä saavuttavan monia uusia näkökulmia ja jopa toimintamahdollisuuksia kieleen kohdistuvia ideologioita availemalla.
Yksi mahdollinen esimerkki muutoshaasteistamme on moniin kieliin ujuttautunut dikotomia, mustavalkoisuus joka vaikuttaa tekevän kielellisesti ilmaistusta todellisuudesta vähintään kahtiajakautuneen, jos ei jopa tätäkin pirstaleisemman. Ainakin länsimaissa ollaan totuttu vuosisatojen varrella vahvaan dualismiin ja ilmiöitä tupataan tämän ansiosta jakamaan hyviin ja huonoihin, oikeisiin ja vääriin, tai vaikkapa oikeaan ja vasempaan. Yksi dualistisen maailmankatsomuksen harmillisimpia oireita on ollut taipumus asettaa ihminen ja luontoympäristö vastakkain, ja kielelliset taipumuksemme vahvistavat tätä monin tavoin.
Ideologia itsessään on monimerkityksinen termi ja tarkoittaa nykyisin akateemisissa yhteyksissään tavallisesti toista kahdesta vallitsevasta linjasta; Marxilaisessa perinteessä ideologia nähdään vääristymänä ja hämmennyksenä, kun taas sosiologisessa perinteessä ideologioita pidetään kaavamaisina ja joustamattomina tapoina nähdä maailma, ikään kuin vaatimattoman ja käytännönläheisen viisauden sijaan. Alkujaan ideologia merkitsi positivistista ”ideatiedettä” Destutt de Tracylle, joka konseptin keksi. Tämä näkemys kuitenkin loattiin pian ja termiin yhdistettiin halventavia ja väheksyviä sivumerkityksiä.1
Ideologia sai uutta liikevoimaa Marxin ajattelun kautta, kun hän piti ideologiaa olennaisena osana vieraantumisen teoriaansa. Kaikkein vaikutusvaltaisin Marxin ideologiateorioista on ollut ajatus, että ideologia vastaa yhteiskunnan päällysrakennetta ja luo ”väärän tietoisuuden”, joka toimii hallitsevan luokan työkaluna sen käytellessä voimaansa suhteessa alempiin luokkiin. Marx postuloi yhdessä Friedrich Engelsin kanssa, että ”ideologinen hallinta tapahtuu kielen välityksellä: kieli on käytännöllistä tietoisuutta”, jota hallitseva luokka käyttää massojen hallintaan.2
Antonio Gramsci puolestaan on teoretisoinut ideologian ja hegemonian yhteydestä, todeten ideologian olevan “käsitys maailmasta, joka ilmenee implisiittisesti taiteessa, lainsäädännössä, taloudellisissa toimissa, sekä yksilöllisen ja kollektiivisen elämän ilmenemismuodoissa”. Näin ideologiat voidaan nähdä aktiivisina sekä niillä olevan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Gramscin ideologiateorian keskiössä ovat ”ideologiset instituutiot”, kuten koulutusjärjestelmä ja media, jotka näyttäytyvät ”kulttuurisen hegemonian työkaluina”.3
Varsinainen kieli-ideologia
Kieli-ideologioita itsessään on määritelty monin tavoin, joista mainittakoon tässä Michael Silversteinin, Judith Irvinen ja Stanton Worthamin näkemykset. Silverstein määrittelee kieli-ideologiat kieleen liittyvien uskomusten joukoksi, joita käyttäjät artikuloivat havaitun kielirakenteen ja kielen käytön rationaliteettina tai perusteena. Irvine puolestaan ehdottaa niiden olevan sosiaalisten ja lingvististen suhteiden kulttuurinen järjestelmä, johon sisältyy myös näihin suhteisiin nivoutuneet moraaliset ja poliittiset intressit. Wortham taasen kiteyttää kieli-ideologioiden olevan malleja, jotka yhdistävät lingvististen muotojen tyypit ihmistyyppeihin, jotka stereotyyppisesti käyttävät niitä.4
Paul Kroskrity puolestaan on kuvaillut kieli-ideologioiden koostuvan neljästä limittäisestä ulottuvuudesta: ”(1) kieli-ideologiat palvelevat joidenkin tiettyjen ryhmien etuja; (2) kieli-ideologioita on aina useita; (3) ryhmän jäsenet voivat osoittaa eri asteista tietoisuutta kieli-ideologioista; ja (4) kieli-ideologiat toimivat välittäjinä yhteiskunnallisten rakenteiden ja puhetapojen välillä”. Tämän neliulotteisen näkemyksen kautta on selvää, että puhe kielestä ei koskaan kosketa ainoastaan kieltä, sekä että kielen käyttö ja sosiaaliset rakenteet ovat yhteydessä toisiinsa metalingvististen ja metapragmaattisten kommentaarien kautta.5
Tutkimuskentälle ilmaantumisensa jälkeen kieli-ideologioiden tutkimus on pyrkinyt selvittämään, millä tavoin meidän maalaisjärkeen perustuvat käsityksemme kielestä ovat aina paikkasidonnaisia, puolueellisia sekä tulosta historiallisista ja nykyisistä prosesseista6. Kieli-ideologioiden tutkimus on levinnyt lingvistisestä antropologiasta moniin muihin tieteenhaaroihin, kuten pragmatiikka, kriittinen diskurssitutkimus ja puhumisen etnografia. Kriittinen diskurssintutkimus juontaa juurensa englantilaisesta kriittisestä kielitieteestä, Frankfurtin kriittisestä koulukunnasta ja ranskalaisesta diskurssianalyysistä, joista kaikki ovat saaneet vaikutteita Marxin ajatuksista7.
Toisinaan näkemys, ettei kieleen liittyvissä ideoissa eli ajatuksissa ole koskaan kyse puhtaasti kielestä, tulkitaan niin, etteivät ajatukset kielestä koskettaisi lainkaan kieltä. Nämä näkemykset kumpuavat tavallisesti kyseenalaisesta pesäerosta, joka on luotu kielen ja kulttuurin tutkimuksen välille, ja jonka avulla kieli-ideologioihin liittyvä huomio liitetään ennemmin kieltä kuin kulttuuria tutkiviin yhteyksiin.8
Kieli-ideologioiden lähestymistapa kuitenkin hylkää ajatuksen, jonka mukaan jotkut näkökulmat kielestä ovat objektiivisia ja toiset ideologisia. Kun lingvististen merkkien merkitystä tutkitaan suhteessa tiettyyn kontekstiin ja sen piirissä, käy tavattoman selväksi, että mikä tahansa näkemys kielestä on ideologinen johtuen sen tietystä perspektiivistä. Tämä lähestymistapa nostaa kyseenalaisiksi käsitykset perustavanlaatuisista analyyttisistä kategorioista, mukaan lukien käsitteen kielestä itsestään objektiivisena tapana tehdä rajanvetoa lingvististen muotojen ja käytänteiden välillä. Näin ollen kieli-ideologiat voivat valottaa sosiaalisten ja lingvististen rakenteiden samanaikaista (uudelleen)tuottamista ja muotoutumista (toisenlaisiksi) sekä tarjoaa perustan ymmärtää kielen ja semioottisten käytänteiden dynaamista luontoa laajemmin sosiaalisen elämän osana.9
Me elämme varsin ihmiskeskeistä aikaa kotimaapallollamme ja tämän asetelman vahvistamispyrkimyksiä voi nähdä monilla tasoilla myös kielen käytössä. Esimerkiksi toimijuus tavataan tavallisesti rajata ainoastaan ihmisten oikeudeksi ja ei-ihmismäinen toimijuus sivuutetaan kielellisellä tasolla. Tätä liippaavana esimerkkinä pronomini se, joka voi viitata eläimiin, vaan ei tavallisesti ihmiseläimiin, mikä luo selkeän – mutta tarpeettoman – hierarkkisen lähtökohdan keskusteluihin.
Miettiessämme tarkemmin ja uudismielisesti sitä, miten kieltä käytetään, osoittautunee meille samalla uudistamisen olevan ehdoton edellytys luodessamme uusia näkökulmia ja luoviessamme uusiin paradigmoihin, jotka huomioivat elämän ja todellisuuden kokonaisuudessaan, ei ainoastaan ihmisperspektiivistä. Kieltämättä kinkkinen haaste, vaan ilahduttavaa kielellistä ja ideologista uudistusta itse kullekin. Namaste.
Lähteet:
1, 2, 3, 7 Määttä, Simo & Sirpa Pietikäinen. 2014. ”Ideology” teoksessa Handbook of Pragmatics, toimittanut Jan-Ola Östman & Jan Vershueren. John Benjamins.
4, 5, 6, 8, 9 Rosa, Jonathan & Christa Burdick. 2017. “Language ideologies” teoksessa The Oxford handbook of language and society, toimittanut Ofelia García, Nelson Flores & Massimiliano Spotti, 103–124. New York: Oxford University Press.
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Ernest Dimnet; Ajattelemisen taito
Konrad Lorenz; Eläimet kertovat
Richard Dawkins; Jumalharha
Irina Piippo, Johanna Vaattovaara & Eero Voutilainen; Kielen taju
Henni Ilomäki; Loitsun mahti
Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg; Me & muut eläimet
Angela Davis; Naiset, rotu ja luokka
Elina Hytönen; Rokotteet ja vaiettu tieto
Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen & Johanna Vaattovaara; Stadin syntinen s
Carl G. Jung & Marie-Louise von Franz; Symbolit: Piilotajunnan kieli
Alan W. Watts; The Book: Keitä me olemme
George Orwell; Vuonna 1984
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
