B! Pureudumme tässä hieman naurun ja terveyden yhteyksiin. Kiireinen ja tuloksiin keskittynyt länsimainen elämäntyyli on vaikuttanut kollektiiviseen terveyteemme ja ilmentymiä tästä ovat esimerkiksi stressi ja ahdistuneisuus. Vaikka joihinkin suhteellisen yleisiin terveyshaasteisiin, kuten sydän- ja vesisuonisairaudet, on olemassa reseptilääkkeitä, voi nauru osoittautua näissä tapauksissa tehokkaaksi terapiamaiseksi lisähoidoksi.
Naurua ei varsinaisesti ole tutkittu paljonkaan, ja vielä tätäkin vähemmän on tutkimuksen alaiseksi päätynyt ilosta seuraava nauru, johon ihmiset ajautuvat luonnostaan. Kuitenkin tutkimukset ovat tarttuneet naurun eri näkökulmiin, kuten miten nauraminen voi johtaa terveyteen tai sairauteen, kuinka nauru voi auttaa hoitamaan erilaisia terveysongelmia ja sietämään moninaisia oireita paremmin, sekä mitä merkitystä sosiaalisella naurulla on ihmisten keskenään luomien yhteyksien rakentumisessa.
Maailmanlaajuisesti naurun ottamiseksi huomioon myös terveydenhoidossa on tartuttu joihinkin toimiin. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen yhteydessä ehdotettiin, että nauru liitettäisiin osaksi hoitohistoriaa. Tutkimuksella koetettiin määritellä pitäisikö nauruhistoria ottaa huomioon ja tallentaa osana hoitohistoriaa, jotta erilaisten terveysongelmien diagnosointi, ennusteiden tekeminen ja hallinta olisi helpompaa. Tämän monikulttuurisen tutkimuksen tulokset kielivät siitä, että naurulla on suurempi vaikutus hyvinvointiin yksilökeskeisissä yhteisöissä kuin kollektivistisissa sellaisissa. Lisäksi tutkijat huomauttavat, että koska nauru koostuu sekä fyysistä että emotionaalisista osatekijöistä, edustaa se tärkeää interventiopistettä terveydenhoidon ammattilaisille.1
Varsinkin kaksi viimeksi mainittua tekijää vaikuttavat varsin merkittäviltä. Ensinnäkin, kyseisten tutkijoiden mielestä nauru tarjoaa mahdollisuuden puuttua sairaudenkulkuun, mikä vaikuttaa erittäin hyödylliseltä mahdollisuudelta täydentävään hoitoon nauramalla. Vaikkakin, kuten jo totesimme, ensin olisi ensisijaisen tärkeää tutkia kattavammin naurua itseään ja sen vaikutuksia ihmisterveyteen, jotta voidaan selventää myös miten naurua voidaan hyödyntää. Kuitenkin holistinen hoito, jossa hyödynnetään naurua, tuottaa todennäköisesti myönteisiä tuloksia, mikäli nämä alustavat havainnot naurun terveyseduista ovat paikkansapitäviä.
Toisena tärkeänä tekijänä haluamme kiinnittää huomion siihen, että naurun vaikutukset näyttävät olevan tehokkaampia yksilökeskeisissä yhteisöissä, kuin yhteisöllisissä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi me suomalaiset luultavimmin hyödymme naurusta terveydellisesti enemmän kuin toisenlaisissa yhteisöissä elävät ihmiset. Vaikka terveydenhuoltomme ei vielä määrää naurureseptejä, voi kukin annostella itselleen tuhteja annoksia aivan omin päinkin.
Yksi perisuomalainen terveysongelma ovat erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet. Tutkimukset antavat osviittaa, että sydänsairauksista kärsivät voivat hyötyä naurusta, sekä naurun mahdollisesti toimivan suojamekanismina sydän- ja verisuonisairauksia vastaan. Esimerkiksi vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan hetken iloinen nauru voi vaikuttaa myönteisesti verenkiertoon ja tämä akuutti vaikutus voi kestää jopa 24 tuntia. Tässä tutkimuksessa arvion alla oli 17 tervettä aikuista ja tavoitteena määritellä koomisten elokuvien katselusta seuranneen iloisen naurun mahdollisia vaikutuksia. Loppupäätelmä oli, että moinen nauru vaikuttaa edullisesti verenkierron toimintaan.2
Toki myös naurun mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kannattaa ottaa vaarin. Ensin mainitsemassamme tutkimuksessa kävi ilmi, että tietynlaiset naurutottumukset voivat edistää astmaa, joka on Suomessa varsin yleinen terveyshaaste3. Mikäli näin on, olisi nauruhistoriasta apua myös tämän kansansairauden hoidossa.
Länsimaiseen oirekuvaan kuuluva stressi on myös hyvin yleistä Suomessa. Stressi voi johtaa lukuisiin erilaisiin fyysisiin ja psykologisiin terveysongelmiin. Nauru saattaa lieventää ahdistustilan aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia sekä lisäksi auttaa yksilön immuunijärjestelmää taistelemaan erilaisia sairauksia vastaan. Erityisesti vaikuttaa siltä, että siinä missä stressitila lisää kehon stressihormonitasoja, vähentää hyödyllinen stressi näitä hormoneja. Iloinen nauru on yksi hyödyllisen stressin muoto, joten nauru voi lievittää stressiä ja lisätä vastustuskykyä yksilötasolla, mikä puolestaan voi johtaa terveyden kohentumiseen kollektiivisella tasolla.4
Lyhykäisyydessään mainitsemamme löydökset ovat merkittäviä, mutta ne kaipaavat vielä lisävalaisua, erityisesti jotta ne voidaan muuntaa käytännön keinoiksi naurun hyödyntämiseksi järjestelmällisesti myös terveydenhoidossa. Ilakoiva nauru näyttäisi alentavan stressitasoja sekä ehkäisevän sydän- ja vesisuonisairauksia, ja stressin syövyttämä suomalaisyhteiskunta sille ominaisine kansanterveysongelmineen hyötyisi moisesta varmasti. Vaikka tutkimusaineistoa on vähän, vaikuttaa sopivanlainen nauruannos joka tapauksessa tarjoavan runsaasti etuja fyysisen ja psykologisen terveyden hyväksi. Jos on koskaan nauramista kokeillut, ei tämä luultavimmin tunnu järin yllättävältä uutiselta.
Ei ole millään muotoa naurun asia, jos nauru on todella ratkaisu moniin murheisiimme, eikä siihen silti sitouduta. Suhtautukaamme tähän väitökseen iloisen vakavasti ja naurakaamme olomme paremmaksi. Namaste.
Jälkimietelmä:
Pääkuvan lintu voisi olla naurulokki. Tiesitkö, että tämä muuttolintu havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa 1800-luvun alussa ja on nyttemmin täällä rauhoitettu laji, sillä heidät on luokiteltu meillä vaarantuneeksi. Australiassa ensimmäinen naurulokkihavainto tehtiin vuonna 1991 ja esimerkiksi Brittein saarilla on naurulokkien munien kerääminen tarkoin säädeltyä – joillekin ihmisille keitetyt naurulokinmunat ovat suurta herkkua. Japanissa puolestaan naurulokki on saanut kunnian toimia edustustehtävissä Tokion virallisena lintuna. Maailmanlaajuisesti naurulokkipopulaatio on elinvoimainen ja yksilöitä miljoonittain. Suurimmissa naurulokkikolonioissa on tuhansia pareja ja myös muut vesilinnut hakeutuvat pesiytymään naurulokkiyhdyskuntiin, sillä ne tarjoavat heillekin oivasti suojaa. Ehkäpä juuri siksi useimmat muutkin lintulajit katoavat paikalta, mikäli naurulokkiyhteisö muuttaa muualle tai tuhotaan.
Lähteet:
1, 3, 4 Hasan, Hunaid & Tasneem Fatema Hasan. 2009. ”Laugh Yourself into a Healthier Person: A Cross Cultural Analysis of the Effects of Varying Levels of Laughter on Health” julkaisussa International Journal of Medical Sciences (6), 200-211.
2 Sugawara, Jun, Takashi Tarumi & Hirofumi Tanaka. 2010. ”Effect of Mirhtful Laughter on Vascular Function” julkaisussa The American Journal on Cardiology 106(6), 856-859.
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Šrīla Prabhupāda; Elämän tiede
Alan W. Watts; Epävarmuuden viisaus
Tony Dunderfelt; Ilon psykologia
Panu Pihkala; Mieli maassa? Ympäristötunteet
Mantak Chia; Muuta stressi elinvoimaksi
Eckhart Tolle & Patrick McDonnell; Olemisen mestarit
Joe Dispenza; Plasebo: Lumevaikutuksen teho
Thomas Cathcart & Daniel Klein; Platon ja vesinokkaeläin menivät kapakkaan
Elina Hytönen; Rokotteet ja vaiettu tieto
Carl Honoré; Slow: Elä hitaammin!
Hans Selye; Stressi
Anthony de Mello; Uudistuminen
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
