B! Demokritos
n. 460 – 370 eaa.
Demokritos on aikanaan ollut epäilemättä mielenkiintoinen ja kunnioitusta herättävä kaveri. Hänen omia töitään ei ole säilynyt kokonaisena ainuttakaan, mutta muiden aikalaisfilosofien kirjoituksissa on säilynyt otteita miehen ajatusmaailmasta, joiden pohjalta tätä viitekehystä on sittemmin herätelty henkiin. Demokritoksen elinpäivistä kun on kulunut kiitettävän kauan, on ymmärrettävää, ettei hänen elämästään tiedetä varmuudella paljonkaan. Raapaistaan kuitenkin ennen tämän neron sitaatteihin siirtymistä hieman hänen henkilökuvaansa.
Demokritos kiinnitti huomattavasti huomiotaan havainnointiin ja tietoon, ja on ilmeisesti tutkinut monia eri elämänaloja, kuten luonnonfilosofiaa, geologiaa, matematiikkaa, tietoteoriaa, etiikkaa, tähtitiedettä ja kirjallisuutta. Mainittakoon myös, että Demokritos taisi olla luonnonmukaisuudesta kiinnostunut, sillä ilmeisimmin käytti merkittävän osan elämästään tutkien kasveja ja mineraaleja. Hän niittikin mainetta tietoudellaan luonnonilmiöistä ja osasi ennakoida säässä tapahtuvia muutoksia. Itse asiassa hän ilmeisesti käytti taitoaan hyväksi siinä määrin, että sai ihmiset uskomaan osaavansa ennustaa tulevaa ja siksi toivomaan hänen ottavan yhteisönsä tulevaisuuden ohjat käsiinsä johtajan ominaisuudessa.
Demokritos nautti kuitenkin mietiskelevästä elämäntyylistä, kieltäytyi julkisesta kunniasta ja vietti loppuelämänsä eristäytyneisyydessä. Hyvyyden hän uskoi olevan ennemmin seurausta harjoituksesta ja itsekurista, kuin ihmisluonnon sisäsyntyisistä ominaisuuksista johtuvaa. Demokritos uskoikin, että ihmisen tulisi etäännyttää itsensä ilkeistä ja paheellisista yksilöistä, jotta ei lisäisi omaa taipumustaan ilkeyteen. Liekö tässä näkemyksessään osasyy eristäytymiseen. Demokritos on tunnettu myös ”nauravana filosofina”, koska hänellä oli tapana pitää palopuheitaan ihmisiä yleisesti vaivaavasta heikkoluontoisuudesta, kuinkas muuten kuin naureskellen.
Demokritos uskoi onnellisuuden perustan olevan tasainen luonne ja kehitti moraalia koskevat prinsiippinsä tämän pohjalta. Vihan hän uskoi olevan tärkeä vastus saada hallintaan, vaikkakin homma on tunnetusti hankala. Ilman vihanhallintaa ihmisyksilö ei Demokritoksen mukaan voi olla järkevä. Lisäksi hän uskoi onnellisuuden olevan sielun omaisuutta ja oli yksi ensimmäisistä, joka esitti teorioita monista eri maailmoista: ”Joissakin maailmoissa ei ole Aurinkoa ja Kuuta, joissakin ne ovat suurempia kuin meidän maailmassamme, ja joissakin niitä on useampia[…] On olemassa joitakin maailmoja, jotka ovat vailla eläviä olentoja tai kasveja tai kaikkea kosteutta.”
Demokritoksen ansioksi luetaan myös atomiopin kehittäminen opettajansa Leukippoksen kanssa. Heidän ajatuksensa mukaan kaikki aine koostuu hiukkasista, jotka ovat katoamattomia, jakamattomia, ikuisia ja jatkuvassa liikkeessä. Demokritos antoi näille ikioleville liikkuville osasille nimen atomos (’jakamaton’), jonka pohjalta on kehitelty myös nykyisin käytössä oleva termi, ’atomi’. Tarkoin ei tiedetä kumman kekseliään miehen kunniaksi kunkin osan voi lukea, mutta tämä ainetta koskeva teoria on nimetty atomismiksi.
Aristoteleen mukaan teoria syntyi vastineena Parmenideen opetuksiin, jotka eivät jättäneet lainkaan sijaa muutokselle, liikkeelle tai tyhjyyden olemassaololle. Kiteytettynä Parmenides päätteli nerokkaasti, että tyhjyys on yhtä kuin ’ei mitään’ ja Demokritos asettui tätä loppupäätelmää vastaan. Hän oli Parmenideen kanssa samaa mieltä aineen laadullisen muutoksen mahdottomuudesta, vaan ei määrällisen. Demokritoksen mielestä atomien määrä siis voi muuttua, mutta laatu ei, ja moinen näennäinen muutos on seurausta erilaisten atomiyhdistelmien aisteille tarjoamista vaikutelmista.
Näin hän perusteli, että asiat eivät ole mustaa tai valkoista, kylmää tai kuumaa, vaan todellisuudessa olemassa on ainoastaan atomeita ja tyhjiö. Tähän perustuen voimme ajatella, ettei mikään olemassa oleva milloinkaan muutu olevaksi tai katoa sanojen absoluuttisen merkityksen mukaisesti, vaan ikuisesti olemassa oleva muuttaa näennäisesti muotoaan. Voimme kaiketi ajatella, että hän uskoi elämän olevan enemmän, kuin voimme aisteillamme todentaa. Todellisuus ei rajoitu ihmissilmille näkyvään ja suvaitsevaisen Demokritoksen mukaan tyhjiöllä on yhtäläinen oikeus olemassaoloon kuin todellisuudella ja olemisella.
Kaiken kaikkiaan Demokritoksen kehittämä ajatus atomien ja aineen ominaisuuksista on mielenkiintoinen. Erityisen miellyttävältä tuntuu ajatus aineen ominaisuuksista, joiden hän näki saavan alkunsa ruumiimme ja ulkoisen maailman atomien käymän monimutkaisen vuorovaikutuksen seurauksena. Teorian mukaan aistimalla aineesta tekemämme havainnot ovat atomien todellisista ominaisuuksista riippuvaisia – mikä kuulostaa nykytieteen valossa varsin osuvalta havainnolta. Demokritos itse kuvaili aihetta seuraavasti: ”Asioiden on sovittu olevan makeita, katkeria, kuumia, kylmiä ja värikkäitä; mutta todellisuudessa ne ovat atomeita ja tyhjyyttä”.
Hännän huippuna mainittakoon Demokritoksen olevan ensimmäinen Linnunradasta osuvia päätelmiä tehnyt filosofi. Hän nimittäin esitti sen koostuvan ja johtuvan kaukaisten tähtien valosta, vaan sai silti vielä myöhemmin esimerkiksi Aristoteleen kaltaisen ajattelijan haastamaan teoriansa. Haastamme nyt sinut oppimaan antiikin kreikkalaiselta käymällä läpi alla olevia Demokritoksen viisaita sanoja. Demokritos uskoi oppimisen olevan mitä jaloin päämäärä, mutta varoitti myös sen johtavan virheisiin ilman ymmärrystä suoritettuna.
Venyttäkäämme siis ymmärrystämme oikein ratkeamiseen saakka. Ajattelun iloa toivottaen, Namaste.
***
Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä hänestä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.
***
Luonto ja opetus liittyvät läheisesti toisiinsa, opetus muokkaa ihmisen uudeksi, ja muokatusta tulee uusi luonto.
***
Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee.
***
Joka valitsee sielun hyvän, valitsee jumalallisemman, joka ruumiin hyvän, inhimillisen.
***
Hyveellistä ei ole se, että ei tee väärin, vaan se, että ei halua tehdä väärin.
***
Jos hylkää kohtuuden, mieluisimmastakin voi tulla vastenmielistä.
***
Kyltymätön rahanhimo, jolle mikään ei riitä, on paljon suuremmaksi turmioksi kuin äärimmäinen köyhyys, sillä mitä suurempi on himo, sitä suurempi on puute.
***
Toisinaan nuoret ymmärtävät asioita paremmin kuin vanhat, sillä ymmärrystä ei opeta aika, vaan ajoissa saatu opetus sekä luontainen taipumus.
***
Hyvä ja tosi ovat samat kaikille, mutta mielihyvää saa kuka mistäkin asiasta.
***
Viisas voi mennä minne tahansa, sillä hyveellisen sielun isänmaa on koko maailma.
***
Älä pyri tietämään kaikkea, sillä silloin jäät tietämättömäksi kaikesta.
***
Vapaaehtoinen raadanta on kevyempi kestää kuin vastentahtoinen.
***
On järjetöntä olla alistumatta elämän välttämättömyyksiin.
***
Elämä vailla juhlia on kuin pitkä tie vailla lepotaukoja.
***
Totuus on niin syvällä, ettemme tiedä siitä mitään.
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Juha Räikkä & Helena Siipi; Ajattele, filosofoi
Ernest Dimnet; Ajattelemisen taito
Esa Saarinen; Filosofia
Ralph Waldo Emerson; Ihmiskunnan edustajia
Kungfutse; Keskustelut
John Tyerman Williams; Nalle Puh ja filosofit
Friedrich Nietzsche; Näin puhui Zarathustra
Demokritos; Riippumaton nautinto
Jostein Gaarder; Sofian maailma
Torsti Lehtinen; Sofian sisaret
Marcus Tullius Cicero; Velvollisuuksista
Anthony de Mello; Yhden minuutin filosofiaa
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
