Karvaan kohtalon kiertäminen

B! Rakkaat kanssakansalaiset, meillä on edessämme suuri tehtävä. Meidän tulee sallia itsellemme ja muille kotiplaneettamme elämänmuodoille tulevaisuus, ja se on tehtävä nyt. Ilmaston kuumeneminen ja kuudes sukupuuttoaalto tapahtuu parhaillaan, emmekä me voi paeta vastuutamme tehdä jotain toisin. Luontoympäristömme tila on globaalisti varsin järkyttävä ja tämän vaikutus myös ihmisluontoihin näyttää korostuvan päivä päivältä. Tähän on toki päädytty ihmisnäkökulmasta katsoen hitaasti hiipien, kuin huomaamatta. Universaalimmassa mittakaavassa tahti on kuitenkin ollut päätähuimaava, eikä planeetallamme ihmistietojen mukaan ole kuunaan nähty moista.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen on monia syitä, mutta ylipäätään olennaista on ihmisten tapa hyödyntää luonnonvaroja ja maata, ja esimerkiksi luonnon raivaaminen viljely- tai asuinalueiksi on yksi merkittävä tekijä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen eliölajeista 12 % ja luontotyypeistä 48 % on uhanalaisia, ja jopa 60 % Suomen alkuperäisestä suoalasta on ojitettu. Selkärankaisista erityisesti linnut ja kalat vaikuttavat kärsineen, mutta monet nisäkäs-, sammakko- ja matelijapopulaatiot ovat yhtä lailla uhattuina. Vaikka kaikin osin syy esimerkiksi lintukantojen harventumiseen ei ole selvillä, näyttäisi Suomessa erityisen huolestuttavaa olevan kansalaisten keskivertoiset kulutustottumukset sekä vanhojen metsien ja soiden hävittäminen.

Lisäksi monet tutkijat ja tiedemiehet ympäri maailman ovat nostaneet esiin kriittisiä kynnysarvoja, joiden ylittyessä paluu aiempaan ei enää ole mahdollinen, vaan muutos on laadultaan pysyvämpi. Emme näe näiden kynnysten ylittämistä (tai edes niillä kolkuttelua) millään muotoa järkevänä vaihtoehtona, joten ehdotamme heräämistä todellisuuteen ja aktivoitumista. Kollektiivinen muutos edellyttää riittävän monen meistä hamuavan uuteen päämäärään, joten olkaamme osa heistä. Älkäämme antako tehtävämme massiivisuuden häiritä omaa tasapainoamme, vaan uppoutukaamme keinoihin kiertää pahin – eli kykyyn soveltaa oppimaamme.

Koettelevan tilanteemme taustoja

Olemme aloittaneet tämän nurinkurisen tuhovimmaisen lämmitysprojektimme vasta silmänräpäys sitten eli teollistumisen päästyä vauhtiin 1800-luvulla. Kun digitalisoidun teknistymisen myötä kaikki käy aina vaan nopeammin ja tehokkaammin, lienee meillä niin halutessamme mahdollisuus muuttaa kurssia yllättävänkin vauhdikkaasti. Silti monet valitsevat edelleen edessämme häämöttävän karvaan kohtalon kieltämisen, jatkaen jääräpäisesti vanhojen virheiden toistelua. Moisen puolustusmekanismin käyttöönottoon päädytään kenties johtuen todellisen asiaintilan aiheuttamasta pelosta, pyrkimyksenä välttyä vääjäämättömältä muutokselta, tai suoranaisen höynäytyksen seurauksena.

Tiedepiireissä, eli asiaan enemmän tai vähemmän vihkiytyneiden ammattilaisten piirissä, näkemys on kuitenkin vahva: ihmiset ovat vastuussa ilmaston lämpenemisestä ja näin luoneet planeetallemme ennennäkemättömän tilanteen. Ilmastoa tutkivien tieteilijöiden välillä vallitseekin suoranainen yksimielisyys asiasta, kun kokonaiset 97 % uskoo, että ihminen on merkittävissä määrin syyllinen tämänhetkiseen planetaariseen kuumuuskriisiin. Voimmekin ihmetellä, miten vaikuttavia olentoja olemmekaan. Toivomme toki, että alamme muokata vaikutustamme huomaavaisempaan ja ymmärtäväisempään suuntaan. Sellaiseen, joka on himpun verran vähemmän ihmiskeskeinen.

Suomalaisihmisten keskiarvoisista uskomuksista emme valitettavasti tiedä kertoa tarkemmin, mutta törmäsimme väitteeseen, jonka mukaan amerikkalaisista vain joka viides uskoo lämpenemisen olevan ihmisten tekosia. Melko hälyttävää, eikö? Ja tutkimustulosten valossa kummaakin, kun huomioidaan miten rationalistisia ja tieteen nimeen vannovia länsimaalaiset ovat. Joukossa tyhmyys tiivistyy, vaan antakaamme sille silti mahdollisuus myös viisastua. Erityisen huomionarvoista on sekin, että nykymaailmassa luonnonvaroja ja tuotteita kuljetetaan maiden ja maanosien välillä, joten esimerkiksi eurooppalaisten kulutustottumukset voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen toisella puolen maailmaa. Ongelmamme on toki pitkälti rakenteellinen ja kollektiivinen haaste, eikä kenenkään yksittäisen ihmisen muutettavissa.

Chalmersin teknillinen korkeakoulu julkaisi taannoin tutkimuksen, jossa selvitettiin Euroopan unionin mahdollisuuksia ehkäistä trooppisten metsien tuhoutumista. Eurooppalaiset kuluttavat paljon trooppisilta alueilta peräisin olevia hyödykkeitä, kuten kahvia, palmuöljyä ja naudanlihaa. Tutkimuksen tärkeimmiksi ratkaisuiksi nousivat kaksi ehdotusta, ensinnäkin tuotteiden maahantuojien asettaminen vastuuseen toimitusketjujensa aiheuttamasta metsäkadosta ja toisekseen voitaisiin tukea useiden sidosryhmien välisiä keskusteluja, joissa haetaan ratkaisuja metsäkadon poistamiseksi toimitusketjusta, hyödykkeestä tai alueelta.

Paljon on puheita kuultu ja erityisesti politiikan suuntautuminen uusille urille vaikuttaa vaativan sitoumusta meiltä kansalaisilta. Tämä kuitenkin kertonee pitkälti julkisista manipulaatioista ja muista kommervenkeistä, joilla ihmislaumoja nykyaikana ohjaillaan, ei niinkään ihmisyksilöiden älyttömyydestä totuuden edessä. Näyttää jopa siltä, että meidän täytyy vaatimalla vaatia, että talouskasvupyrkimysten ja muiden vastaavien tavoitteiden sijaan keskiöön asetetaankin kaiken tämän mahdollistavan toimintaympäristön eli kotiplaneettamme huomiointi.

Ilmasto ja metsät

Maapallomme on mykistävän hieno yhtälö. Ilmasto on yksi tekijä planetaarisessa ekosysteemissämme, ja monin tavoin vuorovaikutuksessa biosfäärimme muiden osasten ja erilaisten ekosysteemien kanssa. Voimmekin todeta, että esimerkiksi metsät ja meret tukevat ilmastoa, ja toisin päin. Kun puhumme ilmastosta, emme välttämättä aina huomaa sen ilmeisiä yhteyksiä näkyvään luontoympäristöömme. Pienemmässä mittakaavassa kasvit vastaavat ekosysteemien perustuotannosta ja muuttavat auringonvalon säteilyenergiaa kemialliseksi energiaksi, sekä toki tuottavat ihmisille mieluisaa happea. Usein kasvinsyöjät luovat ekosysteemin perustan syömällä perustuottajia eli valoenergiaa yhteyttäviä kasveja. Yleisesti ekosysteemejä yhdistää ekosysteemien rajat ylittävä energian, aineksen ja organismien välinen virtaus, jotka voivat vaikuttaa vahvasti ekosysteemien elinvoimaisuutteen.

Vanhat metsät ovat kallisarvoisia elinympäristöjä monille lajeille, ja myös suot kannattelevat monimuotoisia eliöyhteisöjä, ja ilmeisimmin toimivat lisäksi tehokkaina hiilinieluina. Tällaisia hitaasti ajan saatossa kehittyneitä ekosysteemejä ei voi tuhoamisen jälkeen korvata millään keinoin nopeasti. Notkahdus huonompaan käy siis hyvinkin nopeasti verrattuna siihen, miten aikaa vievää näiden tuhojen korjaaminen on. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) julkaisema Punainen kirja kertoo valitettavasta kehityskulusta. Lajien uhanalaisuutta määriteltäessä niille annetaan arvo välillä 0-1, missä arvo 1 kertoo kaikkien lajien olevan turvassa ja arvo 0 kaikkien lajien kuolleen sukupuuttoon – vuonna 1993 tämä arvo oli 0,82 ja vuonna 2019 jo 0,73. Suomessa uhanalaisiksi arvioitiin vuonna 2019 11,9 % lajeista, joka on 1,4 % enemmän kuin vuoden 2010 arvio. Punainen kirja kertoo tähän vaikuttaneen eniten metsäelinympäristöjen muutoksen, sillä lähes kolmannes uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä.

Yksi tärkeimpiä edistysaskeleitamme onkin hiilinielujen ja -varastojen vaaliminen. Varsinkin vanhat metsät, trooppiset sademetsät ja meret sitovat hiiltä tehokkaasti. Väitämme siis, että jos ihminen hukkaa yhteyden metsään, on ihminen hukassa. Tällä hetkellä Suomessa kaadetaan edelleen surutta vanhoja metsiä, jopa avohakkuumalliin, pitkälti taloudellisin perustein. Tästä pitkään jatkuneesta trendistä kertonee jo sekin, että Suomessa metsien kokonaisalasta vain jokunen prosentti on tyystin luonnontilassa – suorastaan ironinen meriitti metsäiselle kansalle. Olemme varsin pettyneitä suomalaisten tehokkuuteen tällä saralla, ja toivomme, että siirrymme mitä pikimmin yhtä tehokkaisiin suojelu- ja ennallistamistoimiin. Suojeltua metsää meillä on nyt noin 6 % metsäalasta. Mainittakoon myös, että valtion omistuksessa metsistämme on noin kolmannes.

On hämmentävää, miten meillä turvaudutaan sumeilematta puuhun energialähteenä ja tätä kutsutaan uusiutuvaksi energiaksi. Vaikka puut ja metsät toki kasvavat aikanaan, on uusiutuminen liian hidasta suhteutettuna valtavaan energiantarpeeseemme. Joka tapauksessa vuonna 2019 puupolttoaineet olivat maamme merkittävin energialähde ja kattoivat kokonaiskulutuksesta huimat 28 prosenttia. Ympäristöministeriö kuitenkin kertoo erilaisista ohjelmista, joissa turvataan biodiversiteettiä esimerkiksi hoitamalla, ennallistamalla ja suojelemalla heikentyneitä elinympäristöjä. Eittämättä yksi tärkeä tekijä luonnon monimuotoisuuden varjelemisessa onkin rahavirtojen suuntaaminen ja käyttäminen tätä edistävin tavoin.

Lisäksi Ympäristöministeriön tiedotteiden mukaan vuosi 2020 oli Suomessa luonnon virkistyskäytön kannalta ennätyksellinen. Tämä herättää lisätoivoa, että yleinen suhtautuminen luontoon kehittyy terveempään ja kestävämpään suuntaan.

Merellisiä mietteitä

Emme tule aina käsittäneeksi, millaisia vesipetoja olemmekaan. Vesi kiertokulkuineen on ehdoton elinehto kaltaisillemme hiilipohjaisille elämänmuodoille, ja ihmisaivoistakin on lähes 80 % vettä. Planetaarisella tasolla meret säätelevät elinolojamme maalla monin tavoin, ja ovat yksi tärkeimmistä hiilinieluista. Merien pitäisi kuitenkin olla terveitä voidakseen toimia oikein, aivan samoin kuin ihmiskehokin edellyttää tiettyä luonnollista tasapainoa voidakseen hyvin. Lajimme on ymmärtämättömyyttään uppoutunut liikakalastukseen ja lisäksi tuupannut vesistöihin holtittomat määrät muovia. Osa muovista on yksinkertaisesti roskiksi määriteltyä rojua, osa eri lähteistä tai auringonpaisteessa irronnutta mikromuovia. Joka tapauksessa valtamerissämme kelluu hirvittävät määrät kyseistä öljyjalostetta, ja esimerkiksi Tyynellä valtamerellä tämä muovijätelautta kattaa alueen, johon Suomi-neito mahtuisi asettumaan mukavasti nelisen kertaa.

Liikakalastuksella on hävitetty jo noin 95 % kalakannoista, ja puhdas maalaisjärkikin kertoo tämän tarkoittavan lopun olevan lähellä. Vähintäänkin kalastamisen ilon lopun, jos ei muuta. Joka tapauksessa olemme järisyttäneet valtamerien tasapainoa siinä määrin, että niiden luonnollinen kiertokulku on estynyt vakavissa määrin. Ilmastonmuutokseen liittyen meret ovat melkoisen haasteen äärellä. Kun planeettamme lämpötila nousee, nousee myös merien keskilämpötila. Tutkitusti olemme oppineet, että meren pintalämpötilan noustessa yli tietyn pisteen, se muuttuu käytännöllisesti katsoen aavikoksi. Tämä tarkoittaa, että levät eivät enää kasva ja tarjoa ravintoa pintavedessä, ja täten muukin merielämä häiriintyy.

Levistä löydämme kuitenkin jälleen yhden ratkaisun: tiettyjen merilevien on todettu toimivan äärimmäisen tehokkaina hiilinieluina. Lyöttäytymällä yhteistyöhön levien kanssa voimme lieventää myös ihmiskunnan ruoantuotannon aiheuttamaa kuormitusta, sillä merilevien ravintoainepitoisuus on aivan omaa luokkaansa maakasveihin verrattuna. Paikallisempana käytännön ratkaisuna Syke huomauttaa, että voisimme kaksinkertaistaa suojelutehon merialueillamme lisäämällä vain yhden tarkoin kohdennetun prosentin Suomen merelliseen suojelupinta-alaan. Toisinaan siis jopa suhteellisen pienet teot voivat olla vaikutuksiltaan suuria.

Massiivisempana muutosesimerkkinä vielä Ocean Cleanup, joka on huikea projekti, jossa teknologia on valjastettu sille sopivaan käyttöön. Projektin tavoitteet ovat ilahduttavan korkeat, ja tiimi pyrkii puhdistamaan Tyynenmeren jätepyörteen muutamassa vuodessa. Kerätty muovi lajitellaan ja sille on käyttäjänsä, jota myöten jäte pääsee uusiokäyttöön. Lisäksi sivutuotteena on kehitetty ratkaisuja jokien puhdistamiseksi – jostainhan jäte tietenkin on tiensä mereen löytänyt. Kun siis olemme putsanneet joet ja meret, olemme varmasti viisastuneet jo senkin suhteen, kannattaako jätettä tuottaa ja levittää lisää.

Mikäli nostatamme kotimaapallomme lämpötilaa vielä muutamalla asteella ja ryöväämme elinmahdollisuudet lukuisilta muilta lajeilta, on varmaa, että ihmiskulttuuri meille nykyisellään tutussa muodossa on mennyttä. Tokikaan emme väitä, että sitkeä ihmiskunta todennäköisesti tulee kuolemaan sukupuuttoon jos jatkamme samaa rataa, mutta liian moni muu laji on jo kokenut moisen karvaan kohtalon ihmisten kiirehtimänä.

Lisäksi lienee monien mielestä mukavaa nauttia ”sivistyksestä”, jonka kulttuurillinen ”kehityksemme” on mahdollistanut. Nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme ei selviä, jos päädymme apokalyptiseen ympäristöön. Mikäli emme muuta ympäristörohmuavia elinTapojamme, on tuntemamme ihmiskulttuuri pian pelkkä muisto. Eli jos kieltäydymme kiertämästä pahinta, pääsemme viimeistään sitten aloittamaan alusta – keräilemään ja metsästämään.

Haastammekin nyt sinut sisäistämään oppimasi uudet asiat ja ennen kaikkea Ajattelemaan. Ajattelulla emme tässä tarkoita vanhojen tuttujen kuvioiden pyörittelyä vanhaan malliin, vaan luovaa ajattelua, joka sallii mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen putkahdella ilmoille, jotka osaltaan luovat pohjaa paluulle lauhkeammille ilmanaloille.

Mitä parahinta elämänmuutosta toivottaen, Namaste.

Maineikkaan ilmastonmuutoksen matkassa

Jättäkäämme jäähyväiset jätteille

Kokonaiset 250 ilmastotekoa

Ilmaston SWOT-analyysi

Hirveä huoli luonnosta

Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:

George Orwell; Eläinten vallankumous

Philip Lymbery & Isabel Oakeshott; Farmageddon

James Lovelock; Gaian kosto

Anthony de Mello; Havahtuminen

Jack Herer; Keisarilla ei ole vaatteita

Robin Hahnel; Kilpailusta yhteistyöhön

Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg; Me & muut eläimet

Oras Tynkkynen; Pieni maailmanpelastusopas

Carl Honoré; Slow: Elä hitaammin!

Alan W. Watts; The Book: Keitä me olemme

Naomi Klein; Tämä muuttaa kaiken: kapitalismi vs ilmasto

Otso Sillanaukee; Zero waste: jäähyväiset jätteille

Toim. huom.

Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.

Tekstiä somistava Sillanaukeen lainaus löytyy hänen kirjastaan Zero waste: jäähyväiset jätteille, ja Mogin lainaus puolestaan kirjastaan Löydä oma ikigai – Japanilainen tie elämän voimaanjotka kumpainenkin kannattaa lukea jopa lukemattomia kertoja!

Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!