Ilmaston SWOT-analyysi

B! Tutkailkaamme ilmastoa tunnetun nelikenttämenetelmän avulla. SWOT-analyysiä käytetään toki tavallisemmin erityisesti taloudellisten toimien yhteydessä, mutta näkisimme sen auttavan toimintastrategian muodostamisessa myös ilmastokriisin kaltaiseen haasteeseen. Analyysissä määritellään tarkastellun kohteen sisäiset vahvuudet (S) ja heikkoudet (W) sekä ulkoiset mahdollisuudet (O) ja uhat (T). Myönnämme toki, että ilmaston tyyppisen monimuotoisen muuttujan osasten määrittely esimerkiksi sisäisiin ja ulkoisiin on likimain mahdotonta. Leikillisen ratkaisukeskeisyyden nimissä koetamme kuitenkin suorittaa tämän mahdottomahkon poikkileikkauksen.

Alla oleva ananaskaavio antaa tarkempaa osviittaa SWOT-analyysin osasista yleensä. Helppouden vuoksi määrittelemme nyt karkeasti sisäisen ympäristön ilmaston nykytilanteeksi ja ulkoisen ympäristön erilaisiksi tulevaisuudessa siintäviksi vaihtoehdoiksi.

Vahvuudet & Heikkoudet

Ilmaston vahvuuksiin voidaan varmasti laskea se, että kyseessä on itsenäinen ja omatoiminen tekijä, joka toimii vahvasti luontonsa ohjaamana, esimerkiksi ihmisistä riippumatta ja huolimatta. Toisaalta tätä luonnon lakia voi pitää heikkoutenakin, sillä ilmasto on sidottu seuraamaan sille ominaisia taipumuksia. Myös ihmisten kannalta tämä vahvuus näyttäytyy sellaisena haavoittuvuutena, että me voimme johtaa ilmaston vastuuttomalla toiminnalla ihmisille – ja monille muille tuntemillemme elämänmuodoille – soveltumattomaan jamaan. Onhan ilmasto sentään nykyajassa ansainnut lisäliitteen kriisi. Toisaalta voimme näin ollen myös postuloida ihmisten olevan ilmaston suurin sisäinen heikkous, sillä me ikään kuin elämme ilmaston sisällä ja haastamme sitä sisältä käsin jopa äärirajoilleen.

Eläintieteilijä ja ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Yrjö Haila kuvailee ilmaston, tiedon ja politiikan suhdetta kolmiodraamana, koska tekijöiden dynaamisessa tasapainosuhteessa on parantamisen varaa. Kolmiodraaman on käytännössä mahdollistanut se, että ilmastoa koskeva tieto on poliittista, joten esimerkiksi jaettu tieto ja toteutettu politiikka eivät aina kulje käsi kädessä ilmaston todellisen tilan kanssa. Kun poliittinen toiminta pohjaa tietoon, ja ilmastoon liittyvän tiedon tulkinta on poliittinen teko, nousee merkittäväksi kysymykseksi esimerkiksi se, kuka tulkinnan tekee ja millaista tietoa pidetään tärkeänä. Tiedon tulkintaa ja jakamista sekä poliittisia käänteitä voikin ohjata esimerkiksi taloudelliset tekijät.

Tähän liittyen on yksi ilmastoon suuresti vaikuttava muuttuja ihmiskunnan kulutustottumukset, ja siirtymällä kestävämpiin ratkaisuihin luotaisiin varmasti suuriakin muutoksia suhteellisen nopeasti. Ville Lähteen ajatuksia lainataksemme, ”niukkuus voi muuttua runsaudeksi myös elämäntapaa muuttamalla, aiempaa tehokkaammalla käytöllä tai muuttamalla elämän resurssiperustaa”. Alleviivatkaamme resurssiperusta. Lisäksi yksi huomattava tekijä ilmastoystävällisemmän elämäntavan tiellä vaikuttaa olevan ymmärryksen ja tiedon puute. Toivoa voi, että ihmiskunnan kollektiivista valaistumista odotellessa emme testaa luonnon resilienssiä liiaksi ja ilmasto pitää pintansa ylläpitäen meille suotuisia elinolosuhteita.

Vaihtoehtona kolmiodraamalle voi nähdä kolmiyhteyden, jolloin ”tietyn merkityksellisen luonnonilmiön, ilmiötä koskevan tiedon ja ilmiön edellyttämän politiikan välille” pääsee syntymään harmoninen tasapaino. Hailan mukaan näkemys ilmastosta, sitä koskeva erityistieto ja politiikka pitäisi saada sovitettua yhteen ja hän tarjoaa tälle puutarhan suhteellisen toimivana mallina. Ilmastoa tässä analogiassa vastaa kasvien kasvu, tietoa puutarhurin näkemys siitä, millaisia edellytyksiä kasvit kasvaakseen tarvitsevat, ja politiikkaa puolestaan puutarhurin toiminta ja kyky muuttaa toimintaansa olosuhteiden muuttuessa. Parhaassa tapauksessa kaikki kolme tekijää toimivat harmonisesti sopusoinnussa keskenään.

Mahdollisuudet & Uhat

Ilmastoharmoniaan päätyäksemme heikkoudet tulee muuntaa vahvuuksiksi ja ihmisten oppia hyödyntämään mahdollisuuksia sekä karttamaan uhkia paremmin. Melko tuoreen Exterin yliopiston tekemän kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksi uhka on maaperässä piilevä hiilidioksidivarasto. Maaperä on merkittävä hiilivarasto ja sitookin hiiltä jopa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin ilmakehä. Hiili on yleensä sitoutunut orgaanisiin aineisiin, kuten kiertokulussa kuolleen asemassa oleviin kasveihin ja eläimiin. Mikrobien hajottaessa tätä biomassaa, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Ongelman ydin piilee siinä, että lämpötilan nousu luonnollisesti nopeuttaa hajoamista, ja tästä voi seurata yllättävä hiilipommi ilmakehäämme rasittamaan.

Mikäli lämpötila nousee vielä kaksi astetta, voi jopa 230 miljardia tonnia vapautumisvalmiuksissa olevaa hiilidioksidia vuotaa maaperästä ilmakehään. Näin valtavan luvun hahmottaminen on vaikeaa, mutta käytännön esimerkkeinä Yhdysvallat on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut hiilidioksidipäästöjä puolet tästä ja Kiina koko historian aikana vain neljänneksen. Lämpötilan noususta mahdollisesti seuraava hiilidioksidivarastojen vapautuminen on yksi ekologisten kynnysarvojen ylittymisen ilmentymä. Kriittinen kynnysarvo viittaa muutoskohtaan, jonka jälkeen pienehkö ulkoisten olojen muutos voi johtaa massiiviseen muutokseen ekosysteemissä.

Esimerkkinä tuiki tähdellisistä ekosysteemeistä koko Telluksen kattavan ekosysteemin sisällä ovat metsät. Metsillä on erityisen tärkeä rooli maankäytön ja ilmaston välisen dynamiikan hallinnassa, joten ne ovat polttopisteessä puhuttaessa maajärjestelmien muutoksen kriittisestä kynnysarvosta. Erityisesti vanhat ja trooppiset metsät ovat bioottisia ympäristötekijöitä, jotka luonnon kiertokulun myötä lopulta vaikuttavat suuresti abioottisiin tekijöihin, kuten lämpötila ja sade. Lisäksi metsien osalta muutos maankäytössä on merkittävä tekijä luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä, ja vaikuttaa myös esimerkiksi hiilen, typen ja fosforin biogeokemiallisiin kiertoihin. Näin ollen, vaikka muutokset metsissä tapahtuvat paikallisella tasolla, voi erityisesti muutoksien yhteisvaikutuksella olla seurauksensa Maapallon järjestelmien – myös ilmaston – toimintaan globaalilla tasolla.

Lyhykäisyydessään metsien suojelussa ja ennallistamisessa lymyää valtavia mahdollisuuksia. Luonnonvarainen metsä on aina monimuotoisempi kuin ihmisen kädenjäljestä kärsinyt, eivätkä metsämme valitettavasti voi järin hyvin. Yhdymmekin täysin Hailan tukevaan mielipiteeseen, että suomalaisten puupolojen polttaminen selluksi on rikollista, erityisesti koska näin häviää hiilinieluja. Sellukysymyksessä piirtyy selkeä kuva mainitusta kolmiodraamasta käytännössä, sillä mitä ilmeisimmin moista toimintapolitiikka ei ole johtanut ilmastoa koskeva tieto. Jos todella hävitämme metsät, muuttuu ilmastokin varmasti entistä dramaattisemmin ja tämä puolestaan vaikuttaa biosfäärimme eri ekosysteemeihin monin tavoin.

Ilmastoanalyysin yhteenveto

Huomaamme tästä, että ilmaston vahvuus on sen vahva luonto, heikkous ihmiskunnan vaikutusvalta, mahdollisuudet loputtomat ja uhat todellisia. Uskomme kaiken tasoisella sitoutumisella ilmastoharmoniatehtäviin olevan suuri merkitys, sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Ihmisten giljoonien yksittäisten ekotekojen lisäksi ekoloogisesti kattavilla poliittisilla ja taloudellisilla päätöksillä on luonnollisesti ratkaiseva sija kaikin puolin ilmasto- ja ympäristöystävällisen elämän edistämisessä. Kynnelle kykenevät siis tehkööt voitavansa vaikuttaakseen poliittisiin ja taloudellisiin tahoihin.

Nyt kun olemme selvittäneet ilmaston haavoittuvuudet ja riskit, osaamme luonnollisesti muuntaa heikkoudet hyödynnettäviksi voimavaroiksi, välttää havaitsemiamme uhkia, sekä tarttua mahdollisuuksiin tehokkaammin. Uhkaavan hyvää ilmastoprojektia itse kullekin toivottaen, Namaste.

Maineikkaan ilmastonmuutoksen matkassa

Kokonaiset 250 ilmastotekoa

Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:

Cristina Andersson & Jari Kaivo-oja; BohoBusiness

Kurt Vonnegut; Galapagos

Jack Herer; Keisarilla ei ole vaatteita

Robin Hahnel; Kilpailusta yhteistyöhön

Ralph Waldo Emerson; Luonto

Robin Hahnel; Osallisuustalouden aakkoset

Oras Tynkkynen; Pieni maailmanpelastusopas

Carl Honoré; Slow: Elä hitaammin!

Naomi Klein; Tämä muuttaa kaiken: kapitalismi vs ilmasto

Jani Laaksonen; Zeitgeist – Ajan henki

Otso Sillanaukee; Zero waste: jäähyväiset jätteille

Rinna Saramäki; 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman

Toim. huom.

Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.

Tekstiä somistava Saramäen lainaus löytyy hänen kirjastaan, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman, ja Mogin lainaus puolestaan kirjastaan Löydä oma ikigai – Japanilainen tie elämän voimaan, jotka kumpainenkin kannattaa lukea jopa lukemattomia kertoja!

Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!