Kestävän kehityksen kaanon

B! Tämänhetkinen maailman tola on monilta osin sanalla sanoen kestämätön ja kaipaamme kipeästi uusia viitekehyksiä, joissa toimia. Ihmistoiminta on harhautunut kuormittamaan omaa luontaista elinympäristöään niin kovin, että meidän sopii yhteistuumin korjata kurssia. Näillä raiteilla jatkamalla tulevaisuus kun ei näytä järin hääviltä. Luontoa ei tietenkään voi kohdella resurssina, jota ihmiset voivat riistää mielensä mukaan kulutustarpeidensa täyttämiseksi. Kestävä kehitys muistuttaa meitä luonnollisen ympäristömme tärkeydestä ja planetaarisen kantokyvyn huomioimisesta.

Tavallisesti kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen, eli sen taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tämä jako kuitenkin monesti tekee kestävyyden käsittelystä pirstaloitunutta, eikä kaikkia toisiinsa kytkeytyneitä tekijöitä oteta riittävästi tai lainkaan huomioon. Kolmijakoisuus on myös mahdollistanut sen, että taloudelliset aspektit on usein asetettu tärkeimpään asemaan. Itseasiallisesti kestävä kehitys edellyttää monien eri näkökulmien huomioimista ja esimerkiksi ilmastonmuutos ja kulutustottumukset ovat keskeisiä tekijöitä. Luonnollisesti myös ihmisarvon tulee saada ansaitsemansa asema ja samanarvoisuuden saada jalansijaa, ja kestävä kehitys tarkoittaakin myös taistelua köyhyyttä, nälänhätää ja tauteja vastaan.

Luonnollinen vastaus haasteeseen

Kestävä kehitys auttaa meitä muistamaan, että me olemme osa suurta ekosysteemiä, emmekä irrallisia ympäristöstämme, ja kiinnittää huomiomme siihen, että emme riistä itsestämme etäällä asuvien resursseja, saati vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta täyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys kuvailee ihmiskunnan jaettua pyrkimystä hyvään elämään taloudellisen kehityksen, yhteiskunnallisen osallistavuuden ja ympäristömuutokset yhdistävällä tavalla.

Moisen edistyksellisen ajattelutavan tulee juurtua arvomaailmaamme ja heijastua ihmisyksilöiden arvostelmissa sekä poliittisella tasolla kansallisesti ja kansainvälisesti. Luonnollisesti tällöin kestävän kehityksen tavoitteet koskettavat koko ihmiskuntaa ja kollektiivisen hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää globaalia otetta tilanteen ratkaisemiseksi. Konkreettisesti kestävän kehityksen toteuttamiseen osallistuu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yksityisten ihmisten lisäksi yrityksiä ja päätöksentekijöitä. Asialistalla on pikkutehtäviä, kuten resurssien uusiokäytön tehostamista sekä tuotantoprosessien yhdistämistä kansallisesti ja globaalisti. Seurauksena on lopulta maailmanlaajuinen resurssitehokkuus, joka edesauttaa hiilineutraaliuden tavoitetta.

Yksilöt asettuvat kansalaisten, kuluttajien ja toimijoiden rooliin. Yksilön vaikutusmahdollisuudet voivat vaikuttaa pieniltä, mutta ilman yksilötasolla tapahtuvaa sitoutumista kestävään kehitykseen, ei muutosta voi tapahtua lainkaan. Tottahan lopulta myös kansat ja konsernit muodostuvat yksilöistä, ja tavalliset kansalaiset muodostavat valtavan ihmismassan, joiden elintottumusten ja normiutuneiden tapojen vaikutukset voivat mahdollisesti olla maailmanlaajuisia ja ulottua vuosikymmenten tai -satojen päähän.

Kestävää hyvinvointia kehittämässä

Oikeastaan kestävä kehitys ohjaa meitä holistiseen näkemykseen siitä, millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla ja millaisten normien mukaan maapallolla tulisi elää. Kestävä kehitys on kummasti kietoutunut yhteen hyvinvoinnin kanssa, ja kumpikin tavoite näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa ainoastaan edistämällä näistä molempia. Suomea pidetään kestävän kehityksen mallimaana, mutta globaalilla tasolla olemme toki päästötasolla muiden kehittyneiden maiden lailla spektrin yläpäässä.

Yksilötasolla tapahtuvien kulutustottumusten muutoksen lisäksi rakenteellisilla muutoksilla ja poliittisilla ohjauskeinoilla on lopulta varsin suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Viimeaikaiset teknologiset innovaatiot, joiden ansiosta tieto ja tuotantokyky ovat laajalti ja edullisesti saatavilla, voivat auttaa meitä siirtymään maailmaan, jossa ympäristön kuormitus on vähäisempää ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy. Resurssitehokas toiminta kaikilla aloilla auttaisi luomaan niin taloudellista kuin sosiaalista ja ekologista tasapainoa.

Kaltaisillamme loistoyksilöillä on vastuu huomioida valintojemme seuraukset, vaikka ne eivät tulisikaan välittömästi näkyviksi omassa arjessamme. Kannattaa pitää mielessä, että kaikki suuret saavutukset lopulta koostuvat pienistä teoista, ja että jokainen kokonaisuus on osiensa summa. Mukavaa maailmanpelastusoperaatiota toivottaen, Namaste.

Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:

Fritjof Capra; Fysiikka ja tao

Kurt Vonnegut; Galapagos

Henry David Thoreau; Kävelemisen taito

Ralph Waldo Emerson; Luonto

Robin Hahnel; Osallisuustalouden aakkoset

Jules Verne; Pariisi 1900-luvulla

Oras Tynkkynen; Pieni maailmanpelastusopas

Carl Honoré; Slow: Elä hitaammin!

Olli Posti; Supermarket survival

Alan Watts; The Book: Keitä me olemme

Marko Hamilo; Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa

Rinna Saramäki; 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman

Toim. huom.

Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.

Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!