B! Ilmastonmuutos lienee nykyisin lähes kaikille julkisuudesta tuttu hahmo. Hän on keikkunut otsikoissa jo pitkään, mutta omaa kuitenkin tiettyä kohtalokkaan oloista arvoituksellisuutta. Osalle yleisöstä hän avautuu moniulotteisena ja kiehtovana muusana, vaan toisille tämä mystisyys voi olla jopa vieraannuttavaa. Kuitenkin keskustelemme nyt kuuluisuudesta, joka henkilökohtaisesta mielipiteestämme riippumatta koskettaa meistä jokaista. Haluamme tässä raottaa hieman ilmastoa verhoavaa salamyhkäisyyden huntua ja päästää tämän muutoksen sisältämää loistokkuutta päivänvaloon.
Mitä on ilmasto?
Karkeasti ottaen ilmasto määrittelee alueelliset ja paikalliset sääolosuhteet. Ilmastoahan me ihmisyksilöt emme voi suoralta kädeltä havaita, vaan näin paikallisesti koetut maailmannapailmiöt lukeutuvat säätilan piiriin. Olemme kuitenkin nerokkaana eläinlajina kehittäneet tietovarantojemme lisäksi tieteitä ja monenmoista teknologiaa, jonka avulla ihmiskunta on yhteistuumin päässyt perille monista paljailta silmiltä kätketyistä luonnon saloista, myös ilmaston suhteen. Varsinaisessa ihmismäisessä ilmastotutkimuksessa hyödynnetään laskennallisia malleja, joilla kuvataan ilmakehän liikkeitä globaalissa mittakaavassa. Toki säätilan vaihtelu on ollut ihmisille merkittävä tekijä ammoisista ajoista lähtien ja esimerkiksi meteorologia on saanut nimensä jo klassisessa kreikassa.
Monet ilmastoilmiöiden takana piilevät mekaniikat – tai luonnon lait – ovat kuitenkin paljastuneet meille suhteellisen taannoin. Esimerkiksi maan pyörimisestä johtuvan Coriolis-ilmiön alkeet kirjattiin paperille vasta 1700-luvun loppupuolella. Coriolis-ilmiön avulla selitetään mm. se, että koillis- ja kaakkoispasaatit tuulevat niille ominaisilla tavoillaan maapallon pyörimisen tähden; päiväntasaajan pohjoispuolella tuulet pyrkivät puhkumaan kulkusuunnastaan oikealle ja eteläpuolella kulkusuunnastaan vasemmalle. Suihkuvirtauksista puolestaan päästiin perille vasta joitain vuosikymmeniä sitten. Arktinen suihkuvirtaus vaikuttaa paljon Suomenkin sääoloihin. Käytännössä kyseessä on voimakkaiden länsituulien vyöhyke troposfäärissä eli kymmenisen kilometrin korkeudessa, siispä lentoliikenteelle otollisessa maastossa.
Mitä on ilmastonmuutos?
Parhaillaan planeetallamme ennennäkemättömällä tavalla vaikuttava ilmiö on nimetty ilmastonmuutokseksi. Näemme ilmiön personifioinnin melko luonnollisena jatkumona, sillä kyseinen muutos on oikeastaan täysin ihmiskunnan toilailujen tulosta. Kehitykseksi kutsumamme on mahdollistanut tilanteen, jossa kulttuurillisesti ja teknologisesti kehittyneeksi määritelty ihmissivilisaatio on vaarassa tuhoutua omien valintojensa seurauksena.
Varsin paljon kuuluisuutta niittäneen ilmastonmuutoksen voi lyhykäisyydessään todeta olevan seurausta kasvihuonekaasujen aiheuttamasta harmista. Armas Aurinkomme säteilee meille ahkerasti lämpöä ajasta iäisyyteen ja tämä lämpö voi viipyä ilmakehässämme lyhköisemmän tai pitkoisemman tovin. Kaiken kaikkiaan lämpöä poistuu aina ilmakehästämme yhtä paljon kuin saapuukin, mutta se, miten pitkäksi visiitti ilmakehän alakerroksissa kulloinkin jää, vaikuttaa suuresti meidän maankamaralla kokemaamme ilman lämpötilaan. Tieteellisten johtopäätelmiemme perusteella olemme todenneet, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus puolestaan vaikuttaa lämmön halukkuuteen viipyä luonamme.
Kiinnostuttuamme mittaamaan näitä pitoisuuksia, on hiilidioksidi saanut kunnian toimia kasvihuonekaasujen standardina, eräänlaisena lajinsa edustajana, ja melko tavallisesti hiilidioksidipäästöistä keskusteltaessa tarkoitetaan kaikkia kasvihuonekaasuja. Vaikka hiilidioksidipäästöistä on paljon puhetta, on myös muilla kaasuilla omat vaikutuksensa. Esimerkiksi metaani on selkeästi hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja maatalouden käyttämät typpipohjaiset lannoitteet tuottavat omalta osaltaan säänvaivaa.
Nykyisellään ilmakehään vapauttamamme kasvihuonepäästöt estävät lämmön poistumista siinä määrin, että meitä on tosiaan alkanut jännittää turhankin trooppiselta tuntuvat ja monin tavoin meidän makuumme kaoottiset sääolosuhteet. Inhimillistä elämää kannatteleva biosfääri vaikuttaa ilmakehään ja me voimme jossain määrin vaikuttaa biosfäärin tilaan. Vähintään ihmisillä on mahdollisuus olla vaikuttamatta kielteisesti eli pidättäytyä käsistä riistäytyneen riistokulttuurin ilmastoa höykyttäviltä toimilta. Meidän ei siis tarvitse murehtia liiaksi sitä väistämätöntä faktaa, että me vaikutamme luonnonympäristöön, mutta sitäkin enemmän sitä, miten vaikutamme.
Mitä on muutos?
Ilmasto on. Ja varmasti edelleen ainut muuttumaton seikka maailmassamme on muutos. Ilmastonmuutoksen todellisuutta siis on vaikea kieltää. Ahdistua ei toki parane, vaan ilahtua mahdollisuudesta aktivoitua ja tunnistaa omat tilaisuutensa toimia proaktiivisesti. Voimme turvallisesti todeta, että inhimillinen toiminta ja luonto ovat sisäisessä vuorovaikutuksessa. Luonnollisesti, sillä elämme symbioosissa ympäristömme kanssa, ja asetelmaa voisi kenties luonnehtia jopa keskinäiseksi riippuvuussuhteeksi. Kasvillisuuden, merien ja ilmakehän välillä on dynaaminen suhde ja vaalimalla kahta ensin mainittua, emme voi mennä vikaan.
Jos ilmastonmuutosta katsellaan ongelmana, johon haetaan yksittäistä ratkaisua ihmistekijöiden joukosta, on melko varma vastaus energiaperusta. Meidän pitäisi miltei yltympäri maapallon levittäytyneenä älykädellisenä yhteisönä alkaa kollektiivisesti tuottamaan ja käyttämään energiaa uudella tavalla. Tämä muutos ei kuitenkaan ole kenenkään yksittäisen tallaajan käsissä, joten rakenteellisia muutoksia odotellessamme voimme kantaa kortemme kekoon erilaisilla pienillä ilmastoteoilla. Yksi tehokkaimpia yksilön käsiin jääviä tekoja lienee pohtia omia elämistottumuksiaan realistisen käytännöllisesti ja tarttua helppoihin ratkaisuihin oman kulutuksensa pienentämiseksi.
Ratkaisuja löytyy joka taholta ja tasolta, joten voimme esimerkiksi korjata ja korjauttaa hajonnutta omaisuutta, suosia kausikasviksia, vähentää eläinperäisen ravinnon syömistä, perustaa oman (keittiö)puutarhan, hankkia tarvitsemamme tavarat käytettynä, keksiä keinoja vähentää yksin autoilua, irrottaa turhat töpselit pistorasioista, sammutella käyttämättömät sähkölaitteet ja yksinään palavat valot, kierrättää roskamme tarkemmin, allekirjoitella kansalaisaloitteita ja vetoomuksia sekä pohtia miten vähentää omaa yksilöllistä jätetuotantoamme ostamalla vähemmän tai tekemällä hankintamme hieman eri tavalla.
Suurimpiin tekoihin lukeutuu toki myös pyrkimys vaikuttaa päättäjiin ja urheimmat voivat tempaista muita mukaan osoittamaan massojen vaativan muutosta kalkkeutuneisiin ja kangistuneisiin byrokratian rattaisiin. Moninaisuuden kirjoon kannattaa tutustua oman mielenkiintonsa mukaan tarkemmin, sillä asia ei ole uusi ja luotettavaa tietoa on tarjolla runsaasti.
Mainitsimme yllä jo lentoliikenteen, joten palatkaamme vielä hetkeksi tämän kaltaisen inhimillisen siipeilyn aiheuttamaan ilmastokuormitukseen. Kyseessä on varsin dramaattinen esimerkki, sillä globaalisti lentoteollisuuden arvioidaan aiheuttavan noin 2 % kasvihuonepäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat erityisen ongelmallisia siksi, että lentokorkeus on tavallisesti melko huima, eikä näissä korkeuksissa löydy mitään, mikä sitoisi kaasuja ennemmin kuin myöhemmin. Lentämisen rajoittamisella ja järkevöittämisellä voi siis vaikuttaa suuresti.
Yllättävämpää voi olla se, että aiheutamme maailmanlaajuisena ihmisperheenä karkeasti arvioiden saman verran kasvihuonepäästöjä ihmeellisen internetin käytöllämme, kuin lentäen. Toki merkittävä osa näistäkin kuluista aiheutuu esimerkiksi louhinnasta ja muista korporaatioiden kommervenkeistä. Kuitenkin jopa jokainen pikku haku verkossa vaatii resursseja – kenties haluat vaihtaa siitä kaikkien tuntemasta hakukoneesta vaikkapa Ecosiaan, joka käyttää tuotot puiden istuttamiseen? Myös verkkoajan vähentäminen on siis ekoteko ja ehkäpä tänään luomme mieluummin vakaan yhteyden luontoon virtuaalimaailman sijaan.
Täten kiitämme ilmastolle jakamastasi huolesta ja huomiosta, ja toivotamme mitä parhainta LuontoYstävänPäivää!
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Cristina Andersson & Jari Kaivo-oja; BohoBusiness: ihmiskunnan voitto koneesta
Philip Lymbery & Isabel Oakeshott; Farmageddon: halvan lihan todellinen hinta
Jack Herer; Keisarilla ei ole vaatteita
Robin Hahnel; Kilpailusta yhteistyöhön
Mats-Eric Nilsson; Petos lautasella
Oras Tynkkynen; Pieni maailmanpelastusopas
Carl Honoré; Slow: Elä hitaammin!
Olli Posti; Supermarket survival
Naomi Klein; Tämä muuttaa kaiken: kapitalismi vs ilmasto
Jani Laaksonen; Zeitgeist – Ajan henki
Otso Sillanaukee; Zero waste: jäähyväiset jätteille
Rinna Saramäki; 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Tekstiä somistava Rinna Saramäen lainaus löytyy hänen kirjastaan, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman, joka kannattaa lukea jopa lukemattomia kertoja!
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
