Kiinalaisten kuvitusten käytöstä – 1. kolmikko

B! Kiinalaiset käyttävät kuvia suorastaan nerokkaalla tavalla välittääkseen toisilleen viestejä, jotka piilevät vielä hieman syvemmällä kuin pinnallisesti esitetty silmääkin ilahduttava visuaalinen virkiste. Tutustumme alla tarkemmin kolmeen eri kukkaan, sekä niiden kantamaan symbolismiin: krysanteemiin, lootukseen ja magnoliaan.

Krysanteemi

Krysanteemi, júhuā (菊花), on Kiinassa todella pidetty kukka ja päätyy usein myös kuviin. Se symboloi iloa, intellektuelleja saavutuksia ja toivetta rauhallisen eläkkeelle siirtymisen puolesta. Krysanteemin homofoniset ystävät antavat sille lisämerkityksiä, kuten asumista tai kestämistä tarkoittava  (居). Yhdeksän viiriäisen kanssa kuvattuna krysanteemi symboloi toivetta yhdeksän sukupolven rauhallisesta elosta kotona (九世同居 jiǔ shì tóng jū). Koska äännetään samankaltaisesti kuin pitkää aikaa merkitsevä jiǔ (ikuisuus: 永久 yǒngjiǔ), käytetään krysanteemia toisinaan myös ikuisuuden symbolina ja tällöin se kantaa pitkäikäisyyden tai -kestoisuuden merkitystä. Samaisen samankaltaisen ääntämyksen ansiosta krysanteemi voi merkitä numeroa yhdeksän (九 jiǔ). Männyn kanssa keimaileva krysanteemi puolestaan korostaa toivetta pitkän elämän puolesta (松菊犹存 sōng jú yóu cún).

Krysanteemi on yksi ‘Neljästä herrasmiehestä‘ (四君子 Sì Jūnzǐ), joka on kollektiivinen termi neljälle arvostetulle kasville – krysanteemi, japaninaprikoosi, orkidea ja bambu – joiden katsotaan symboloivan konfutselaisten herrasmiesten ihanteita, ja jotka perinteisesti kuvaavat eri vuodenaikoja. Nämä konfutselaiset herrasmiehet symboloivat perinteisiä arvoja, kuten oikeamielisyyttä, puhtautta ja nöyryyttä. Myöhään kukkiva krysanteemi ilmentää syksyä, ja krysanteemin hallansietokyvyn ansiosta sitä käytetään kuvastamaan stoalaista mielenlaatua vastoinkäymisten äärellä. Urheasti talven kohtaava kukka symboloi samalla ihmisiä, jotka pitävät kiinni omista hyveistään vastoinkäymisistä ja houkutuksista huolimatta.

Krysanteemin tärkeyden kiinalaisille paljastaa, että perinteisen kiinalaisen kalenterin kymmenes kuukausi on nimeltään ‘krysanteemikuu‘. Tätä lukemattomissa eri väreissä sädehtivää kukkaa kohtaan tunnettu rakkaus levisi Kiinasta myös Japaniin, missä se yhdistetään kuolemattomuuteen ja keisariin. Nykyisin Japanin keisarin valtaistuin tunnetaan ‘Krysanteemivaltaistuimena’. Krysanteemi kuuluu noin 30 lajia sisältävään monivuotisten asterikasvien sukuun, jota käytetään yleisesti koristekasvina ja leikkokukkina. Kiinassa ja Japanissa kasvia on viljelty jo tuhansien vuosien ajan. Krysanteemin lehtiä voi käyttää rauhoittavan yrttiteen valmistukseen ja sen terälehtiä käytetään myös viinien maustamiseen.

Krysanteemia ajatellen:

迟 开 的 花 未 必 不 香.

Chí kāi de huā wèi bì bú xiāng.

Myöhään kukkiva kukka ei välttämättä ole tuoksultaan heikompi.

ts. Menestys myöhään elämässä on edelleen menestys.

Lootus

Lootuskukka on erittäin arvostettu aihe kiinalaisessa taiteessa. Buddha kuvataan usein lootuskukan päällä istumassa ja lootusta pidetäänkin pyhänä buddhalaisena symbolina, joka kuvastaa puhtautta ja irrallisuutta maallisista murheista. Lootuskukka kasvaa rämeiden löyhkäävässä mudassa, vaan tuottaa silti puhtaan valkoisen kukan, joten se viestii pahuudesta nousseesta muutoksesta hyvyyteen ja puhtauteen. Se symboloi suoraan kesää ja hedelmällisyyttä.

Kiinaksi lootus on liánhuā (莲花) tai héhuā (荷花). Lián satutaan lausumaan samoin kuin jatkuvuutta merkitsevä lián (连) ja hé puolestaan voidaan tulkita ääntämismuotonsa vuoksi harmoniaa ja liittoa merkitseväksi merkiksi (和 hé). Yhdistämällä nämä vaihtoehtoiset tulkinnat saa lootuskukka kätketyn merkityksen “jatkuva harmonia“. Lootus tunnetaan myös ytimekkäästi nimellä lián (莲) ja näin sen homofonit tarjoavat sille seuraavat symboliset merkitykset: (廉 lián) lahjomaton, vaatimaton sekä (联 lián) yhdistää, liittää.

Lootuksen toinen nimi, hé (荷), mahdollistaa homofoninsa kautta lisämerkityksen harmonia tai liitto (和 hé), joten kaksi lootuskukkaa kuvastaa täydellistä aviollista harmoniaa. Lootuksen varsi ja lehti yhdessä esitettynä symboloi aviollista harmoniaa ja seksuaalista liittoa. Lootuskukan siemenet (莲籽 liánzǐ) puolestaan kätkevät viestin ‘jatkuvasta lasten syntymisestä‘, sillä lián kuulostaa samalta kuin jatkuva (连 lián) ja zǐ samalta kuin poikaa tai lasta merkitsevä zǐ (子). Kultakalan kanssa kuvattu lootuskukka symboloi toivetta kullan yltäkylläisyydestä, sorsan kanssa kuvattuna se on toivomus onnesta ja harmaahaikaran kanssa kuvattuna toive kehityksestä.

Buddhan sanotaan pohdiskelleen lootuskasvien äärellä, joista osa oli tahriutunut mutaan, osa oli nupullaan ja osa vedenpinnan alla. Hän näki tuolloin kasvien edustavan ihmisiä, joiden hän toivoi puhkeavan täyteen mielensä puhtauteen. Buddhalaisista mantroista ehkä tunnetuin ‘Om mani padme hum‘ (kiinaksi 唵嘛呢叭咪吽 ǎn má ní bā mī hōng) voidaan karkeasti kääntää muotoon ‘tulkoon minusta Lootuksen jalokiven kaltainen‘. Mantrassa lienee kyse jostakin sanojen tavoittamattomissa olevasta, vaan joka tapauksessa ‘padme‘ on lootuksen tiibetiläinen nimi. Lootusasento (padmāsana) puolestaan on joogassakin asanana tunnettu istuma-asento, jossa jalat ristitään syliin ja jonka sanotaan saaneen inspiraationsa lootuskukan rakenteesta. Lootus on myös saanut liljan lisäksi kunnian ilmentää Kiinassa aikoinaan suosiossa olleiden sidottujen jalkojen kauneutta.

Lootuskukka kuuluu Proteales-lahkon alaiseen lootuskasvien heimoon (Nelumbonacae). Lootuskasveihin kuuluu yksi nykyaikana elävä suku, mutta fossiiliaineistoissa on kuvattuna myös monia muita sukuja ja kehityshaaran iäksi on arvioitu vaikuttavat 100 miljoonaa vuotta. Suomestakin löytyvät ulpukat ja lumpeet muistuttavat ulkonäöltään lootusta, mutta kuuluvat lummekasvien kasviheimoon, joka on nykyisen taksonomian mukaan eri lahko. Kaikilla lootuskasvin osilla on oma nimensä ja käyttötarkoituksensa; hedelmiä ja lehtiä käytetään ruokana ja siemeniä puolestaan lääkkeenä. Sen kukan keskiön pyöreä muoto symboloi luontevasti elämänpyörää ja lisäksi lootus merkitsee kiinalaisen kalenterin seitsemättä kuukautta.

Lootusmainen ajatus:

藕 断 丝 连.

Ǒu duàn sī lián.

Vaikka lootuksen juuret leikattaisiin, sen säikeet pysyvät edelleen yhdessä.

ts. Ystävyys selviytyy vastoinkäymisistä.

Magnolia

Magnoliaa (木兰花 mù lán huā) on Kiinassa pidetty suuressa arvossa ja vuosisatojen kuluessa sitä on jalostettu valikoidusti perustuen aikaiseen kukintaan, kukintojen kokoon ja väriin. Magnoliat ovat puuvartisia kasveja, johon sisältyy luokittelutavasta riippuen jopa 210 lajia, ja monet magnolialajit ovat uhanalaisia. Aikaisin keväällä kukkiva lajike on nimeltään huān chūn h (欢春花), ‘kukka, joka toivottaa kevään tervetulleeksi‘. Legendan mukaan aikoinaan ainoastaan keisarilla ja hänen läheisimmillä suosikeillaan oli lupa kasvattaa näitä magnoliapensaita.

Kun jademagnolia (玉兰花 yù lán huā) kuvataan yhdessä villiomenan ( hǎi táng) kanssa, muodostuu symbolinen viittaus ilmaisuun yù táng fù guì (富贵). Tämä merkitsee toivetta vauraudesta ja kunniasta viittamalla aikoinaan korkeassa arvossa pidettyjen oppineiden opinahjona tunnettuun Hanlin akatemiaan (玉堂 Yù táng, Jade Hall). Lisäksi magnolia symboloi kaunista naista ja ampiaisten kanssa kuvattuna itsetuntoa.

Magnolian nimi mù lán huā (木兰花) yhdistetään myös vahvasti legendaan naissotilaasta, joka liittyi armeijaan pelastaakseen iäkkään isänsä pakolliselta asepalvelukselta. Tämän kerrotaan tapahtuneen Kiinan Eteläisten dynastioiden aikakaudella (420-589 jaa.), jolloin tämä sankaritar palveli monta vuotta nousten korkeaan asemaan ja hänen todellisen sukupuolensa koko aikana paljastumatta. Tarinan mukaan Hua Mulan aikanaan kieltäytyi kunnianosoituksista ja palasi sotaretkiltään vaatimattomaan kotikyläänsä, vaan myöhemmin on kuitenkin jopa yksi venuksen kraattereista nimetty hänen kunniakseen.

Ajatus magnolialta:

心花怒放.

Xīn huā nù fàng.

Sydämen kukka täydessä kukoistuksessaan.

ts. Ilo ja onni täydessä loistossa.

Kiinalaisten kuvitusten käytöstä – 2. kolmikko

Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:

Kungfutse; Keskustelut

Lao-tze; Tao te ching

Sogyal Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta

 

Toim.huom.

Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.

Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!